perjantai 2. joulukuuta 2011

Valoa kolmasosalle kansasta, joka kaamoksessa masentuu


Ajattelin rutista vähän lisää pimeydestä. Minua näet vaivaa joka vuosi erityisesti joulukuussa suuri alakulo. Kaamosmasennus – tuo kirottu tauti vaivaa 1–2  prosenttia suomalaisista ja lievempi muoto kaamosrasitus 10–30 prosenttia. Siinä ei ole mitään järkeä evoluutioteoreettisesti, sillä näillä leveyspiireillä elävillä olisi pitänyt suosia sellaisia geenejä, jotka panevat ihmisen kiljumaan riemusta pimeässä, pimeää täällä näet riittää. Eikä nyt kenenkään kannata ilakoida, että edellinen oli johdantoa kreationismia puolustavaan puheenvuoroon. Sellaista ei tule.

Sen sijaan kerron siitä, kuinka olen yrittänyt ottaa kaamoskammotuksestani niskalenkin. Eihän tällaista kukaan jaksa vuodesta toiseen: joka vuosi kuukauden tai parin ajan herätyskellon soidessa tekee mieli kylpeä jonkin sähkölaitteen kanssa. Helvetillistä vapinaa, rymistelen pitkin asuntoa hoiperrellen ja kompastellen tasapainon rajamailla ja kyllä, uskaltaisin väittää, että alkoholinkulutukseni on jopa keskivertoa vähäisempää. Eihän tällainen aamuinen itsetuhoisuus ja kehon kontrolloimattomuus käy laatuun.

Viime vuonna törsäsin euroni valoon. Yksi luksi vastaa yhden kynttilän liekin valoa, ja suurimmassa kirkasvalolampussani valovoima on 10 000 luksia. Se on pieni aurinko yksiössä kuulkaa.

Herätysvalossa lukseja on vain 250, mutta juju onkin siinä, että herätysvalo kirkastuu hiljalleen kuin aurinko ikään, jolloin keho ei ole herätyskellon soidessa shokkitilassa keskellä pimeää, hämillään siitä, että miksi ihmeessä nyt pitäisi olla toimintavalmiina, kun päiväkään ei vielä sarasta.
Tämä fosfori-Jeesus-lapsi hohtaa pimeässä.

Pakko myöntää, että nämä valot tekevät elämästäni aavistuksen mielekkäämpää. Lumevaikutusta tai silkkaa hölmön intoilua? Aivan sama, koska minusta tuntuu joka tapauksessa paremmalta. Ehkä tänään, kun Verohallintokin on minua nähtävästi palautuksilla muistanut, hankin kirkasvalokuulokkeet, jotka tuovat valoa korvakäytävän kautta aivoihin. Kuulostaa sopivan oudolta.

Tehtävä: Etsi tekstistä hengellinen metafora.

6 kommenttia:

  1. Metaforasta en tiedä, mutta eikös koko teksti liiku samassa aihepiirissä kuin Jes.9:1?

    VastaaPoista
  2. Hyvä hyvä Flora, taidat olla oikeilla jäljillä. Yhtä metaforaa koko teksti. :)

    VastaaPoista
  3. mistä tämän fosforisen jeesus-lapsen voi ostaa ? :)

    VastaaPoista
  4. Kirkasvalo estää minulla masennuksen tulemisen, mutten käy kirkossa usein.

    VastaaPoista
  5. 134340, selvitämme asian. Kuvan yksilö väijyi työhuoneen seinällä, mistä lie siihen ilmestynyt. Varmaankaan ei tyhjästä, vaikka tutkimattomat ovat fosfori-Jeesuksen tiet. We'll get back to this.

    atronii, kukin omalla tavallaan: toiselle toimii kirkasvalo, toiselle kirkko, hyvä kun on varaa valita. :)

    VastaaPoista
  6. 134340, nyt on asia niin, että kuvan fosfori-Jeesus ilmestyi kollegani äidin tuomisina Assisista, jostain random krääsäpuodista. Vastaavaa en inttervepin ihmeellisestä maailmasta nopealla yrittämisellä löytänyt, mutta hakusanalla "glow in dark baby Jesus" luulisi jotain vastaan tulevan. Emme toki ota vastuuta siitä mitä.

    Suosittelemme lämpimästi pyhiinvaellusmatkaa Assisiin, tuohon Franciscus Assisilaisen kotipitäjään. Lienee yksi uskontokrääsän luvattu kaupunki. Jos löydät fosfori-Mooseksen, niin lähetä meille kuva!

    VastaaPoista