Edellisellä tarkoitan sitä, että minulla on paljon ihmisiä, joita haluaisin tervehtiä – muutenkin kuin jouluisin – enkä osaa karsia pois ketään, ja vaikka osaisinkin, niin tervehdittävien määrä olisi edelleen sellainen, että joutuisin turvautumaan ostettuihin joulukortteihin, joihin kirjoittaisin persoonattoman hyvää-joulua-ja-onnellista-uutta-vuotta. Aikaa, rahaa ja henkilökohtainen assistentti, niin saisitte ystävät ja kumminkaimat sellaiset megatervehdykset että kuusesta oksat pois ja pala latvaa. Mutta ei.
Tämän äärellä lamaannun enkä siis tee mitään. Kortin korttia en askartele, osta, enkä lähetä. Ei, tästäkään ei tule itselle tyytyväinen ja hyvä mieli, mutta en ole asiaa vielä muutoin ratkaissut. En odota yhtään vähempää kuin jumalallista interventiota tähän ongelmaani, mutta vielä ei ole enkeli ilmestynyt ilmoittamaan asiasta mitään, ei ole sohva syttynyt yöllä tuleen ja Herra Sebaot sen kautta minulle puhunut.
Silti ilahdun, kun itselleni luukusta kortti tipahtaa, tai inboxiin sujahtaa e-kortti. Jopa joulutervehdystekstari tuntuu mukavalta. Minua on muistettu. Miksi minä en osaa? Miksi minä en pysty siihen – olkoonkin sitten hieman persoonattomaan – joulutervehdykseen? Pahuksen perfektionismi!
Jostain on aloitettava silloin, kun ei vaan osaa. |
Teille, jotka ette ole näin infantiililla tasolla joulutervehdysasioissa muistutus:
Sähköiset joulukortit ovat perillä hetkessä, mutta etanaposti taitaa olla edelleen suosituin tapa lähettää joulutervehdys. Tällä viikolla lähtee vielä halvalla 15. päivään asti kotimaan sisäiset kortit, tsekkaa hinnat ja lähetysdeadlinet täältä.
Miksi joulutervehdys pitäisi pakkomielteisesti saada lähtemään 15 joulukuuta. Voihan sitä jatkaa uuden vuoden tervehdyksinä vielä tammikuussa.
VastaaPoistaIlman muuta, ja juhannuksena juhannestervehdyksiä! Ei mitään syytä hötkyillä, kun aina on hyviä syitä tervehtiä. :)
VastaaPoista