Lemmikin ja lehmän välimatka

Jos satut olemaan pääkaupunkiseudulla ja omistamaan syyskeliä kestävän lemmikin, tänään on mahdollista saada sille (tai hänelle) ja itsellesi joulusiunaus Tuomiokirkon portailla klo 20. Ihan mukava perinne, vaikka paikalla on varmaan suhteettoman pieni määrä marsuja.

Siunaus on pyyntö Jumalan läsnäolosta elämässä ja kiitosta hänen antamistaan lahjoista. Se kuuluu jokaiselle ihmiselle ja hänen toiminnalleen elämässä. Tässä tapauksessa eläimistä huolehtimiselle.

Usea hätkähtää, jos näkee jonkun lyövän koiraa. Tuskin monikaan hyväksyisi possun potkaisemista. Entä jos possuja on tuhat samassa megasikolätissä, haittaako, jos yksi saa vähän monoa?

Missä menee se raja, ettemme kunnioita eläintä filosofi Kantia mukaillen sinänsä arvokkaana, vaan alamme käyttää sitä välineenä johonkin omiin pyrkimyksiimme?

Kuten esimerkiksi nälän tyydyttämiseen.

Jonathan Safran Foer pohtii kirjassaan Eating Animals (suomenettu nimellä Eläinten syömisestä, Atena 2011), miksi emme syö koiria (artikkeli myös verkossa). On kuitenkin maita, joissa se on täysin laillista ja hyväksyttävää. Hän ei kelpuuta koirapaistista kieltäytymisen syyksi sitä, että ne ovat kumppaneitamme. Silloinhan naapuri, jolla ei ole lemmikkiä, voisi aivan hyvin syödä koiran.

Syyksi ei kelpaa sekään, että ne ovat älykkäitä eläimiä. Tämä määritelmä nimittäin pätee esimerkiksi myös porsaisiin, lehmiin ja kanoihin. Eihän ihmisarvokaan riipu älykkyydestä. Koiran syönti ei ole edes yleismaailmallinen tabu, eikä siihen liity terveysriskejä.

Millä perusteella voidaan ylipäätään syödä mitään eläintä? En minä tiedä. Raamatun mukaan paratiisissa ei syöty eläimiä. Onko se meille tavoitetila? Entä mikä on Pietarin näyn merkitys?

Jotenkin kummallinen asetelma on sekin, että kun eläimet vaihtavat omistajaa, on suorastaan välttämätöntä, että eläimelle määritellään jokin hinta. Se auttaa myyjää varmistamaan eläimen turvallisuuden uudessa kodissa ja motivoi ostajaa pitämään tästä kallisarvoisesta yksilöstä huolta.

Eläin, lähimmäinen.

Jos ihminen myydään tai ostetaan, kyseessä on huutava vääryys, yksi merkittävimmistä epäkohdista maailmassa.

Ihmisen ja eläimen rinnakkaiselo ja yhteyden kokeminen luontoon on arvokas asia, vaikka tähän vuorovaikutukseen ei ole yhteistä kieltä. Sitä ihmettelen joka päivä. Kiitollisena, että tämä kokemus on tullut osakseni.